FAQ

Onko tämä siporex -materiaalia? Miten kiinnitykset tehdään? – ja muita yleisiä kysymyksiä vastauksineen

 

Kuinka kauan karkaistua kevytbetonia on käytetty?

Karkaistun kevytbetonin alkuperä juontaa 1920-luvulle ja 1930-luvun alkuun. Alkuaikoina, joskin myöhemminkin, kevytbetoniharkkoja tehtiin erilaisista raaka-aineista ja myös erilaisina karkaisemattomina versioina. Ruotsissa höyrykarkaistun kaasubetonin teollinen tuotanto alkoi 1920-luvun lopussa. Suomessa käytettävän sementtipohjaisen karkaistun kevytbetonin keksijänä pidetään suomalaista Lennart Forsénia ja ruotsalaista Ivar Eklundia, joiden reseptin mukainen tuotteiden valmistus aloitettiin v. 1934 Ruotsissa ja v. 1935 Suomessa.

Ovatko bauroc-tuotteet siporexia?

Suomessa karkaistusta kevytbetonista puhutaan usein siporexina ja termi tuntuu vakiintuneen kokeneempien rakentajien ja kansan yleiseen kielenkäyttöön. Siporex on kuitenkin toisen valmistajan tuotemerkki, joten siksi emme käytä sanaa siporex synonyymina karkaistulle kevytbetonille. Siporex -tuotteet eroavat bauroc -tuotteista myös reseptiikaltaan ja esim. ruostesuojausmenetelmältään. Lue lisää bauroc-tuotteista

Kestääkö kevytbetoni kosteutta?

Kevytbetoni kiviaineisena materiaalina kestää hyvin kosteutta. Kevytbetoni on hygroskooppinen materiaali eli se pystyy sitomaan ja luovuttamaan kosteutta sitä ympäröivään ilmaan. Tuotteessa on valmistuskosteutta 30-35% painosta ja rakenteen kuivumismahdollisuuteen kiinnitetään huomiota rakennusvaiheessa ja käytön aikana. Normaaleissa käyttöolosuhteissa kevytbetonin tasapainokosteus on n. 3-6 paino-%. Pitkään jatkuva kosteusrasitus ei tee hyvää millekään rakenteelle ja siksi kevytbetonirakenteetkin suojataan kosteudelta eri tavoin. Ulkoseinässä rappaus tai ulkoverhous suojaa liialliselta veden imeytymiseltä rakenteeseen ja asianmukaisia veden- ja kosteudeneristyksiä käytetään esim. kosteiden tilojen väliseinissä.

Miten raudoitetut elementit kestävät kosteutta?

Raudoitetuissa kevytbetonielementeissä olevat teräkset ruostesuojataan tehtaalla korroosionestopinnoitteella. Mikäli ympäröivän ilman suhteellinen kosteus käyttöolosuhteissa on korkea tai muut ympäristöolosuhteet vaativat, tulee elementit suojata asianmukaisesti ja/tai käyttää raudoitusta ruostumattomasta teräksestä.

Mikä on kevytbetonielementtien käyttöikä?

Karkaistusta kevytbetonista on Suomessa liki 90 v. käyttökokemus ja raudoitettuja elementtejäkin on käytetty yli 60 v. ajan. RIL 183 julkaisusarjassa, joka käsittelee rakennusmateriaalien kestävyyttä ja käyttöikää, todetaan kevytbetonirakennusten osassa (RIL 183 2.22-1996 Karkaistu kevytbetonirakennus. Teollisuusrakennus), että ”nykyisten kokemusten perusteella ei karkaistusta kevytbetonista oikein tehdyille ja asiallisesti hoidetuille rakenteille ole näkyvissä erityistä materiaalin mekaanisesta kestävyydestä tai muista teknisistä tai fysikaalisista ominaisuuksista johtuvaa elinkaaren maksimipituutta”. Rakenteiden pitkäikäisyyden kannalta tärkeää on valita ja suunnitella oikea rakenne oikeisiin olosuhteisiin, toteuttaa rakennustyö huolellisesti ja kiinnittää huomiota jatkuvaan huoltoon ja oikea-aikaisiin kunnossapito- ja huoltotoimenpiteisiin esim. kattorakenteiden vedeneristysten ja rakenteiden pinnoitteiden osalta.

Kutistuuko ja halkeileeko kevytbetoni?

Kevytbetonissa kiviaineisena materiaalina voidaan havaita kosteusvaihtelusta johtuvia tilavuusmuutoksia, mutta ne ovat pieniä. Rakennusaikaisen kosteuden poistuessa tapahtuva kutistuminen (enintään 0,3 mm/m, kun kosteus alenee 30 paino-% tasapainokosteuteen 6 paino-%) on suurin kosteusliike. Varsinaiset isommat halkeamat viittaavat esim. rakenteiden liikkeeseen tai suunnitteluvirheisiin. Kuivumiskutistumaa ja rakenteiden liikettä hallitaan suunnittelun keinoin, esim. muurattujen harkkorakenteiden liikuntasaumoilla, kutistumaraudoitteella ja lisäksi tasoitekerrokseen asennettavalla pintavahvikekankaalla ja rappauskerroksen lasikuituverkolla.

Miten kevytbetoniin kiinnitetään?

Kiinnitys kevytbetoniin on hyvin yksinkertaista, kun käyttää oikeita kevytbetoniin tarkoitettuja kiinnikkeitä. Tavallisimmin kiinnityksiin käytetään erilaisia tulpparatkaisuja tai kevytbetoniruuveja. Järeämpää kiinnitystä varten (kuten esim. turvatikkaat) voidaan käyttää injektointimassaa. Ohuissa väliseinissä raskaat kuormat voidaan myös läpipultata. Kaikki porareiät tehdään ilman poran iskutoimintoa ja syvyydenrajoitinta käyttäen. Kiinnikkeitä löytyy rautakaupasta ja oikean kiinnikkeen valinnassa voit käyttää apuna esim. oheista taulukkoa: https://bauroc.fi/asennusohjeet/kiinnitysvalineet/

Täyttääkö yksiaineinen ulkoseinäharkko U-arvovaatimukset?

Toisin kuin moni ehkä vanhastaan muistaa, ei Suomessa ole tavanomaisille rakenteille U-arvomääräyksiä. Poikkeus tästä on jäähdytettävän kylmän tilan ja muiden tilojen välisiä rakenneosat sekä lämpimän tilan ja puolilämpimän tilan välisiä rakenneosat, joille on enimmäisarvot (esim. puolilämpimän tilan seinän/välipohjan arvo 0,60 W/(m2 K)). Rakennuksen määräystenmukaisuus todetaan laskemalla kokonaisenergiankulutusta kuvaava energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku sekä tekemällä erillinen lämpöhäviöiden tasauslaskenta rakenteiden, ilmanpitävyyden ja ilmanvaihdon osalta. bauroc ECOTERM+ 375 mm (U-arvo 0,20 W/m2K) ja 500 mm (U-arvo 0,15 W/m2K) ulkoseinäharkot ovat yksiaineisia ja energiatehokkaita. Massiivisen kevytbetonisen harkkorakenteen etuna energiatehokkuuden osalta on sen ilmanpitävyys, kyky varata lämpöä sekä tasalaatuinen lämmöneristävyys myös liitoskohdissa.